maanantai 3. lokakuuta 2011

Kiltteydestä kipeät

Tämä kirja minun olisi pitänyt lukea jo vuosia sitten. Olen usein aloittanut toiveikkaana jonkin kirjan, jonka olen luullut olevan Se Elämäni Merkittävin Kirja. Useat kirjat ovat sitä monessa mielessä olleetkin, mutta tämä oli vihdoin se, jolla oli antaa vastauksia.

Kirjan kirjoittaja Anna-Liisa Valtavaara on paitsi kouluttaja ja luennoitsija, myös teologi. Hän mainitsi ohimennen erään seminaarin alussa olleensa kiltti maalaistyttö. Monet seminaarin osallistujat kertoivat, että heille liiallinen kiltteys on ongelma, mikä yllätti Valtavaaran. Siitä alkoi tapahtumien ketju, joka johti Kiltteydestä kipeät -kirjan kirjoittamiseen.

Minusta tämä on hyvin tärkeä ja merkittävä kirja, joka jokaisen liiallisesta kiltteydestä kärsivän pitäisi lukea. Tätä pitäisi suorastaan opettaa kouluissa!

Aluksi mietin, että eihän tämä kirja ole lainkaan minulle. Luin nimittäin, että kiltti hallitsee aina tunteensa. Sitten alettiinkin puhua vihasta ja siitä, että kiltit ovat maailman vihaisimpia ihmisiä, käveleviä aikapommeja, jotka voivat räjähtää koska tahansa. He tukahduttavat vihansa ja pettymyksensä, eivätkä saa olla oma itsensä, joten heidän sisässään velloo vihan valtameri. Tämä alkoi jo kuulostaa tutulta. Tuntui helpottavalta, että joku kirjoitti kuin suoraan minulle.

Kirjassa käsitellään kiltteyttä monesta eri näkökulmasta, nimen omaan negatiivista kiltteyttä. Kiltteydessä sinänsä ei ole mitään vikaa, ellei se tee ihmisestä muita miellyttämään pyrkivää, omat tunteen tukahduttavaa ja tarpeensa kieltävää orjaa.

Kirja oli hyvin ajatuksia herättävä. Välillä tuntui, että se kertoo itsestäänselvyyksistä, mutta sitten sanottiinkin jotain todella tärkeää ja pysähdyttävää, mikä havahdutti. Kummallisinta oli, että joissain kohdissa teki mieli nauraa ääneen. Tämä ei ole mitään pilkkaa, mutta niin koomiselta, tosin tragikoomiselta, muutamat asiat tuntuivat. Ajattelin, että ei voi olla totta, minä olen toiminut juuri näin, enkä ole tajunnut oman toimintani mielettömyyttä!

Minulle tuli yllätyksenä kuinka valheellista toisia miellyttämään pyrkivä elämä loppujen lopuksi on. Kiltti ei osaa sanoa ei, vaan sanoo kyllä, vaikkei haluaisi. Hän valehtelee, että hänelle käy, vaikka ei kävisi. Hän muuttaa mielipidetään toisten mielipiteiden mukaan. Hän pelkää kaikkea ja tuntee suhteetonta syyllisyyttä. Hän on vastuussa koko maailman ihmisten hyvästä tuulesta ja onnesta. Niin tuttua!

Kirjassa käsitellään paljon uskontoa ja ihmisen suhdetta Jumalaan. Puhutaan negatiivisesta jumalasuhteesta, joka saa ihmisen tuntemaan, että pitäisi loputtomasti suorittaa, jotta kelpaisi, sekä siitä mitä hyvä jumalasuhde voisi olla. Jos uskonto kovasti häiritsee, voi hypätä näiden kohtien yli. Minua ei häirinnyt, että Jumala mainittiin silloin tällöin, mutta kokonaiset uskontoa koskevat kappaleet luin hieman hämmentyneenä. Toisaalta ne olivat mielenkiintoisia, toisaalta tuli tunne, että "tätä uskontoasiaa" voisi olla vähemmän.

Suosittelen todellakin kirjaa kaikille, jotka kokevat kiltteyden ongelmaksi. Vaikka olisi ateisti, kirjaa ei kannata jättää lukematta. Tämä on todella tarpeellinen kirja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti