perjantai 28. lokakuuta 2011

Kirjasitaatti, osa 1


Ajattelin alkaa julkaista täällä ajatuksia herättäneitä lainauksia lukemistani kirjoista. Olen yrittänyt lukea Hilkka Olkinuoran kirjaa Elä ihmeessä! Kirja naiselle. Kirjassa on eri aihealueita käsittelviä lyhyitä lukuja. Jostain syystä en oikein osannut keskittyä ja aioin jo laittaa kirjan kiertämään bookcrossing-kirjana, kunnes aloin tänään lukea lukua Ajansyöjät. Seuraava sitaatti on kyseisestä kohdasta.

"Matkapuhelimen suuri idea ei ole se, että sillä saa avatuksi mobiilipalvelumaailman, vaan siinä, että sen saa kiinni."

Niinpä. Joskus vaan tuntuu, että nyt ei jaksa puhua kenenkään kanssa ja silloin on helpottavaa, että puhelimen voi sulkea.

Ne, jotka yrittävät soittaa, se ajaa valitettavasti raivon partaalle. Myönnän, että itsekin hermostun, jos yritän varsinkin työasioissa soittaa jollekin ja kyseinen henkilö ei heti vastaa. Naurattaa ja jopa harmittaa oma kärsimättömyys, mutta näin se valitettavasti usein on.

Aika kummallista, että ei ole kovin kauan siitä, kun oli vielä aika jolloin kukaan ei suuttunut, jos joku ei ollut kotona vastaamassa lankapuhelimeen juuri silloin kun siihen soitettiin. Nykyään on jo kummajainen jos joskus sulkee puhelimensa. Olen sitä mieltä ettei nykyäänkään tarvitse olla aina vastaamassa. En itsekään ota puhelinta aina mukaan, jos vain piipahdan lyhyesti lähikaupassa. Aina taskuissa ei vain ole tilaa. Tietysti on eri juttu, jos odotan jonkun soittoa tai olen huolissani jostakusta ja haluan, että kyseinen henkilö saa varmasti minut tarvittaessa kiinni.

Hätänumero on se, jossa täytyy aina olla jonkun vastaamassa. Jos me muut emme aina heti vastaa, se tuskin kaataa kenekään maailmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti