tiistai 7. helmikuuta 2012

Emil ja Sofi

Luin tammikuussa Timo Mäkelän sarjakuvaromaanin Vaaleanpunainen pilvi. Sen innostamana lainasin kirjastosta hänen sarjakuva-albuminsa Emil ja Sofi, Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909. Albumi on julkaistu Arktisen banaanin kustantamana vuonna 2005.

Taidegalleriaan saapuu vanha nainen, joka pysähtyy katsomaan erästä taulua. Gallerian omistaja alkaa kertoa taulun tarinaa. Surumielinen tarina kertoo taitelijan mallina työskentelevästä Sofista ja Emilistä, joka jää yksin kun hänen rakastamansa Signe valitsee mielummin taideopinnot kuin avioliiton.

Albumi on hienosti ja yksityiskohtaisesti piirretty, tosin joissakin kohdissa piirrosjälki on hieman sekavaa. Kirjan lopussa on luettelo, jossa kerrotaan mistä Mäkelä on saanut mallit rakennuksiin ja muutamiin muihin yksityiskohtiin. Hän on muun muassa käyttänyt vanhoja valokuvia mallina piirtäessään rakennuksia, joista osa on jo ajat sitten purettu. Lopputulos on uskomattoman hieno.

Pidin oikeastaan kuvista enemmän kuin tarinasta. Tarina sinänsä olisi voinut olla vaikka jonkin elokuvan juoni, mutta mitään kovin uutta ja yllättävää se ei tarjonnut. Albumi kannatti kuitenkin lukea, erityisesti hienon kaupunkikuvauksen takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti