tiistai 10. joulukuuta 2013

Totuus Hallavan hevosen majatalosta

Löysin tämän Agatha Christien kirjan Bookcrossing-tapaamisesta jo muutama kuukausi sitten.

Tarina lähtee liikkeelle melko hitaasti ja tuntuu alussa jopa hieman tylsältä, mutta kannatti lukea eteenpäin, juoni on nimittäin melko mielenkiintoinen.

Kuolevaa naista tapaamassa ollut pappi surmataan raa´asti kotimatkallaan. Papin kengästä löytyy salaperäinen nimilista ja pian käy ilmi, että kaikki listalla mainitut henkilöt ovat kuolleet. Lontoolainen Mark Easterbrook kuulee asiasta ystävältään, joka on lääkäri ja auttaa poliisia tutkimuksissa. Mark huomaa, että nimilistalla on myös hänelle tuttu henkilö.

Vähitellen Mark alkaa kiinnittää huomiota siihen, että kuulee kuin ohimennen mainintoja Hallavan hevosen majatalosta. Hän päättää ottaa selvää asiasta, varsinkin kun jo majatalon nimi tuntuu aiheuttavan ihmisissä pelkoa ja talon asukkaita pidetään noitina.

Tarina saa melko outojakin käänteitä. Sekä lukija, että Mark Easterbrook alkavat jo epäillä mikä on mahdollista. Tämän kirjan murhat tehdään hyvin kierolla ja monimutkaisella tavalla. Juoni on erikoisimpia dekkarin juonia, joihin olen törmännyt. Lähinnä rikosten monimutkaisuudesta tulee mieleen Christien toinen kirja Eikä yksikään pelastunut, vaikka muuta yhteistä näillä kirjoilla ei olekaan. Kun olin päässyt lukemisen alkuun, en malttanut laskea tätä kirjaa käsistäni.

Alkuperäinen nimi: The Pale Horse, 1961
Kustantaja: WSOY, 1982
Suomentanut: Antti Nuuttila

Tästä kirjasta on kirjoitettu myös ainakin seuraavissa blogeissa:

Kirjainten virrassa 
Kasoittain kirjoja 
Dinosauruksen ehtoojupinat
una palabra que me
PikkuToivo   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti